Eläinrakkautta

Etsy on sitten ihana paikka. Kaikkien niiden lahjakkaiden kädentaitajien töitä ihastellessa tulee surku, ettei opiskelijana pysty satsaamaan lähes 50 euroa yhteen akryyliseen tuubihuivin. Ei vaikka se olisi kuinka hieno vähintään puolet halvempiin H&M-vastineisiinsa verrattuna. Mutta onneksi joskus tulee niitä hienoja hetkiä, kun sieltä löytyy jotain köyhänkin budjettiin sopivaa.

Pupu-paita ja kissa-toppi! Myyjällä oli niin iso valikoima erilaisia printtejä, että oli pieni haaste valita jotain, mitä haluaisi ylitse muiden. Lopulta puput ja kissa veivät voiton. Kuinkas muutenkaan. :D
Laatunsa puolesta trikoo vaikuttaa ihan hyvältä, mutta ompelujälki pupu-paidassa on joltain osin niin surullista katsottavaa. Onneksi se ei kuitenkaan näy kuin lähemmässä tarkastelussa, eli kukaan muu sitä tuskin tulee huomaamaan. :P

Myyjä oli laittanut mukaan myös pienet paitoihin sopivat kaupanpäälliset. En vaan taida pystyä käyttämään noita pupu-korviksia, koska tuommoiset nappikorvikset ei oikein toimi venytysten kanssa. Mun toiset korvisreiät on niin lähellä venytyksiä, että vaikka saisin napit paikalleen, se näyttäisi todella hölmöltä. Mutta loput koruista on onneksi yhtä söpöjä ja erittäin käyttökelpoisia. :) Etenkin pupu-sormus!

Nyt täytyy painua tekemään Halloween-asua ekoihin Halloween-juhliini ikinä! Vähän vaan jännittää minkä verran sinne on tulossa porukkaa, kun kaverin kanssa tehtiin eventti Facebookiin ja kaikki on maybe tulossa. :D Koristellaan sitten vaan omaks iloksemme ja juodaan kaikki tervetuloshotit itse, niin ainakin hauskuus on taattu. :DD Juhlitaan siis vasta tulevana lauantaina, koska tänään kutsuu Eppu Normaali ja Tampere-talo!

I really love my new tops. ♥ I bought them from Etsy and also got some cute freebies from the seller.

Paras (melkein kokonaan) itse tehty pizza ikinä!

Ja ehkä paras pizza ikinä noin muutenkin. Ei välttämättä se nätein, mutta ehdottomasti maukkain. Mä kun en ole varmaan ikinä pitänyt itse tehtyä pizzaa mitenkään taivaallisena jos edes hyvänä ja vika on yleensä aina pohjassa. En tiedä mikä niissä tavallisissa itse tehdyissä pizzapohjissa on vikana, kun ne ei vaan nappaa ja suurimmasta osasta oon saanut vatsakipuja. Oon myös kokeillut sitä karppaajan pizzapohjaa, mutta ei se ollut sen parempi. Kaupan pakasteesta löytyvillä versioilla nyt ei kehtaa ruokkia edes sorsia.

Mutta sitten kävi niin, että eräänä päivänä erehdyin kauppaan ilman suunnitelmaa siitä, mitä tekisin ruoaksi tulevalla viikolla. Huomasin jonkun uutuutta mainostavan kyltin Tex mex -sapuskojen luona ja siellä oli semmoisia Santa Marian pizza tortilloja, joita on vissiin telkassakin mainosteltu. Tortillalätyt maistuu niin hyvältä kun tommonen jauholätty nyt voi maistua, joten päätin kokeilla. Otin myös purkin saman sarjan tomaattikastiketta ja muuta en juuri tarvinnut, kun kotoa löyty erilaisia jämiä heiteltäväksi siihen päälle. Ja ai että miten hyvä lopputulos. Kaiken päälle toi lätty on justiinsa sopivan pieni yhelle hengelle, eli kerrankin jotain mitä ei tarvitse syödä viittä päivää putkeen. :-)

Probably not the prettiest but definitely the tastiest pizza ever!

Syksy saa, minä en

Tajuaako kukaan mitä tuo ärsyttävä sanonta meinaa? Mitä se syksy muka saa? D:

Haudi dudettes (and dudes?)! Ajattelin antaa itelleni luvan keskeyttää kauppamatikan pänttäämisen hetkeks, osaanhan sentään jo 33,3 % asioista, joita kurssi käsittelee. Edellisen merkinnän jälkeen onkin tapahtunut huimia muutoksia. Koulu kyllä pitää yhä kiireisenä, mutta onneksi oli syysloma. Jätin vilustelut muille, kiitos rakkaille vanhemmille, jotka syyslomaviikon päätteeksi kävivät parantamassa lapsensa elinoloja yhden ylimääräisen patterin ja eristelevyn voimin. Lisäksi hankin sen digipokkarin. CDON.comilla oli semmoinen kamppis, että joistakin pokkareista sai 20 % alennuksen ja päätin sitä sitten hyödyntää. Nyt olen PowerShot D20:n onnellinen omistaja. Pitäisi väkertää sille enää jonkinlainen pussukka, että pääsen kanniskelemaan sitä aina mukana. On vähän harmittanut, kun en oo tässä pariin kuukauteen ottanut juuri ollenkaan kuvia, vaikka niin paljon kaikkea kivaa on tapahtunut. Vaikka muistot säilyykin mielessä, on niitä aina tuplasti kivempi fiilistellä valokuvien kautta. :D

Osasyyllinen siihen, että olen käytellyt kameraa normaalia vähemmän, on tämä hieman ankeahko soluasunto. Tai eipä tässä muuten sinänsä mitään, mutta kuvaamisen kannalta täällä on vähän ankeaa. Oon ahtanut tämän huoneeni niin täyteen huonekaluja kun käytännössä mahdollista ilman, että joutuisin kiipeilemään huonekalujen yli päästäkseni paikasta toiseen. Ei ole nättiä tyhjää seinää vaatteiden kuvailua varten eikä ole siistiä tyhjää tasoa minkään pienempien asioiden kuvailua varten. Ulkona tuntuu satavan suurimman osan ajasta, eikä oo ollut fiilistä lähteä millekään kävelylenkille järkkärin kanssa.
Noh, tänään yritin kuitenkin saada jotain pieniä räpsyjä täältä huoneestani demonstoidakseni millaista värioksennusta olen yrittänyt kehittää tänne piilottaakseni solulle ominaisen ankeuden. Kuvia katsellessani huomasin epäonnistuneeni. Täällä on edelleen aika ankeat värit.


Vähän myös itseäni kuvasin, mutta katsokaa noita verhoja ja pussilakanaa.

Semmosta. En tiedä onko ihan turha toivo, että nuo kouluhommat rauhottuis sen verran, että jaksaisin panostaa harrastuksiinkin. Viimeistään joululomalla sitten. :D

My room needs more colors. Bright, happy colors!